Skip to content

Ilmastotietoinen asukas

Vihreiden valintojen tekeminen on Hartelalle tärkeää oman toimintamme ympäristövaikutusten pienentämiseksi. Nämä valinnat ja teot heijastuvat myös asuntojemme eli sinun kotisi kestävyyteen. Hartela on aloittanut oman asuntotuotantonsa hiilijalanjäljen ja -kädenjäljen laskemisen, ja toimintamme kehittämisen energia- ja materiaalitehokkuuden osalta ilmastovaikutuksia pienentäväksi.

Meidän kaikkien on mahdollista tehdä vihreitä valintoja myös arkielämässämme. Asumisessa eteen tulee päivittäin tilanteita, joissa pienillä valinnoilla voimme saavuttaa yhteistä etua ilmastovaikutusten vähentämisessä. Me Hartelassa haluamme tarjota kodissasi puitteet ympäristöystävälliseen asumiseen, ja samalla haastaa myös sinut mukaan toteuttamaan asumisen ilmastotietoisia valintoja. Olemme koonneet tietoa näistä mahdollisuuksista ja niiden merkittävyydestä tälle sivulle. Näiden avulla voit itse arvioida omia ympäristöystävällisiä valintojasi.

Lämmitys

Noin kaksi kolmasosaa asumisen energiankulutuksesta kuluu asuintilojen lämmitykseen. Huonelämpötilalla on yhteys kulutetun lämmitysenergian määrään ja energiataloudelliset huonelämpötilat ovat oleskelutiloissa 20 – 21 °C ja makuuhuoneessa 18 – 20 °C. Yhden asteen huonelämpötilan laskeminen vastaa noin 5 %:n laskua lämmitysenergian kulutuksessa, mikä voi kerrostalossa tarkoittaa vuositasolla 239 kg CO2-ekv alhaisempia ilmastovaikutuksia tilojen lämmityksessä.

Tiesitkö että, 239 kg CO2-ekv vastaa yhdensuuntaista lentoa Helsingistä Lissaboniin.

Asukkaana sinulla on päätösvalta huonelämpötilan säätämisestä, jonka avulla voit vaikuttaa energiankulutukseen ja sitä kautta päästöihin. Lämmitysenergiaa kuluu erityisesti kylminä talvikuukausina, joten arvioithan asuntosi lämmityksen tarpeen eri vuodenaikoina.

 

Sähkö

Sähkönkulutus muodostaa tilojen ja käyttöveden lämmityksen ohella kiinteistön energiankulutuksen, jolla on merkittävä vaikutus asumisen hiilijalanjäljen kannalta. Asumisen lisäksi sähköä kuluu jo rakennusvaiheen aikana. Käytämme Hartelassa työmaillamme tuuli- ja vesivoimalla tuotettua sähköä vähentääksemme rakennusvaiheen ilmastovaikutuksia.

Tiesitkö, että sähkölaitteiden käyttö, ruoanvalmistus ja valaistus vastaavat 13 %:sta kaikesta asumisen energiankulutuksesta.

Ilmastotietoinen asukas voi ohjata sähkönkulutustaan oman tarpeensa mukaan. Esimerkiksi valaistuksen merkitystä ei voi vähätellä erityisesti Suomen pimeä talvi huomioiden. Valaistus vastaa noin 20 %:sta

kotitalouksien sähkönkulutuksesta, joten ylimääräisten valojen sammuttamisella on jo merkitystä. Kiinnitäthän lisäksi huomiota tarpeettomaan kodinelektroniikan sähkönkulutukseen kodissasi.

 

Käyttövesi

Asukkaan suihkussa viettämällä ajalla on merkittävä vaikutus käytetyn ja lämmitetyn veden määrään, joten turhaa suihkussa viivyttelyä tulisi välttää. Lyhentämällä suihkussa vietettyä aikaa 10 minuutista 2,5 minuuttiin, voi vedenkäyttöä vähentää 120 litrasta 30 litraan. Vuositasolla päästövähennys voi olla 206 kg CO2-ekv, jos 40 asteisessa suihkussa käydään päivittäin.

Tiesitkö, että 206 kg CO2-ekv vastaa ajomatkaa Helsingistä Utsjoelle bensiinikäyttöisellä autolla

Suomalaisilla on useasti mielikuva, että Suomen riittoisat vesivarannot mahdollistavat huolettoman vedenkäytön kotitalouksissa. Käyttöveden lämmittäminen vaatii kuitenkin energiaa, jonka tuottamisessa syntyy kasvihuonekaasupäästöjä.

Liikkuminen

Noin viidesosa Suomen kasvihuonekaasupäästöistä syntyy liikenteessä. Jos esimerkiksi kolmen kilometrin työmatka kuljetaan auton sijasta kävellen tai polkupyörällä vuoden jokaisena työpäivänä, voidaan päästöjä vähentää 217 kg CO2-ekv.

Tiesitkö, että? 217 kg CO2-ekv vastaa yhdensuuntaista lentoa Helsingistä Barcelonaan.

Liikkuminen on osa ihmisten arkea – työpaikalle, harrastuksiin, ruokakauppaan ja kouluun liikkuminen on usein välttämätön osa päivittäisiä rutiineja. Me Hartelassa pyrimme rakentamaan hyvien julkisten kulkuyhteyksien varrelle ja kannustammekin asukkaitamme käyttämään lyhyempien matkojen kohdalla kevyttä tai julkista liikennettä.

 

Jätteet ja kierrätys

Suomalainen tuottaa keskimäärin 550 kiloa yhdyskuntajätettä vuodessa. Jätteiden kierrättämisellä on suuri merkitys, koska se edistää kiertotaloutta ja vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Esimerkiksi sanomalehtitonnin valmistus kierrätyspaperista vähentää päästöjä 380 kg CO2-ekv verrattuna tilanteeseen, jossa valmistukseen käytetään neitseellisiä raaka-aineita. Vastaavasti lasipakkausten kohdalla päästövähennys on 140 kg CO2-ekv tonnia kohden.

Tälle sivulle on kerätty tietoa kotitalouksien yleisimpien jätejakeiden kierrätyksestä

Tiesitkö, että 380 kg CO2-ekv vastaa edestakaista lentoa Helsingistä Pariisiin.

Kierrättäminen kotitalouksissa on tunnetusti melko matalan kynnyksen ekotekoja, joten lajittelethan jätteesi taloyhtiösi järjestämien mahdollisuuksien mukaan. Kierrätysmateriaaleja voidaan käyttää uusien tuotteiden raaka-aineena.

Voit etsiä oman alueesi jätehuoltoyhtiön verkkosivuilta lisäohjeita kotitaloutesi jätteiden lajitteluun.

Käsitteet

Hiilijalanjälki: Hiilijalanjäljellä tarkoitetaan tuotteen, palvelun tai muun tarkastellun kokonaisuuden koko elinkaaren aikaisia kasvihuonekaasupäästöjä aina valmistuksesta loppusijoitukseen. 

Hiilikädenjälki: Hiilikädenjäljellä tarkoitetaan tuotteen, palvelun tai muun tarkastellun kokonaisuuden tarjoamaa päästövähennyspotentiaalia kasvihuonekaasujen osalta. Tällöin tarjottu tuote tai palvelu mahdollistaa sen käyttäjälle tämän omien päästöjen vähentämisen. 

Kg CO2-ekv: Hiilidioksidiekvivalenttikilo on usein elinkaarilaskennassa käytettävä yksikkö, joka kuvaa kasvihuonekaasupäästöjen määrää. Yksikkö sisältää erilaiset kasvihuonekaasupäästöt, kuten hiilidioksidin (CO2), metaanin (CH4) sekä typpioksiduulin (N₂O). Näillä yhdisteillä on erilaiset ilmastonlämmitysvaikutukset, jotka on hiilidioksidiekvivalentteina yhdistetty vertailukelpoiseksi lukemaksi. 

Kiertotalous: Kiertotalous on talouden malli, jossa pyritään suljettuihin kiertoihin materiaalin ja energian osalta. Kiertotalousmallissa materiaali ei muutu jätteeksi, vaan säilyy kierrossa kierrätyksen ja uusien käyttötarkoitusten muodossa. 

Yhdyskuntajäte: Asumisen jätteiden lisäksi yhdyskuntajätteeksi katsotaan niihin rinnastettavat kaupan ja palveluiden jätteet sekä vastaavia jätteitä teollisuuden tukitoiminnoista.